Sote uudistus epäonnistuu ilman vastuullista työnantajapolitiikkaa

Eduskunta hyväksyi 23.6.2021 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jonka tarkoituksena on

vastata tulevaisuuden haasteisiin ja varmistaa, että meille kaikille on tarjolla riittävät ja oikea-
aikaiset sotepalvelut.

Tulevilla sotealueilla on suuri vastuu siitä, kuinka laadukkaita palveluita pystytään tuottamaan.
Laadukkaita palveluita ei pystytä tuottamaan ilman sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä.
Tässä piilee yksi suurimmista haasteista, joka voi estää uudistuksen hyötyjen toteutumisen.
Tämän hetken keskeisimmät haasteet sotealalla ovat työvoiman riittävyys ja työnkuormittavuus.
Ilman näiden haasteiden ratkaisua ei saa laadukkaita palveluita. Esimerkiksi Helsingin Uudenmaan
sairaanhoitopiirissä on useiden satojen krooninen pula hoitajista. Nykyisellä työnkuormittavuudella
ja palkkauksella ei pystytä houkuttelemaan riittävästi työvoimaa terveydenhuollon tehtäviin. Tästä
kertoo esimerkiksi Tehyn juuri julkaistu tutkimus, jossa 95% alle 30-vuotiaista sairaanhoitajista on
harkinnut alan vaihtoa. Nämä luvut ovat siinä määrin hälyttäviä, että asiaan on löydettäviä kestäviä
ratkaisuja.
Jatkuva vaihtuvuus ja pula työntekijöistä vaivaa myös sosiaalialan palveluita. Jatkuva työntekijöiden
vaihtuvuus vaikuttaa vahvasti laadukkaan asiakastyön tekemiseen. Asiakas joutuu avaamaan
kipeimmät asiansa yhä uudelleen, eikä pysty luomaan luottamuksellista suhdetta työntekijäänsä.
Luottamus on ensiarvoisen tärkeää, kun mietitään asiakasta tukevia palveluita. Työntekijällä tulisi
olla aikaa kohdata asiakkaansa vastaamalla heidän tarpeisiinsa. Suurin kärsiä sosiaalialan asiakkaista
ovat usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yhteiskunnassamme, kuten lapset ja vanhukset.
Palkkaus on riittämättömien resurssien ja työnkuormittavuuden lisäksi keskeinen tekijä, kun
mietitään, kuinka sote-alan ammattilaiset kyetään pitämään alalla nyt ja tulevaisuudessa.
Palkkaukseen tarvittaisiin tasokorotus, jolla alan vetovoima turvataan. Korotuksen suuruus on toki
työmarkkinajärjestöjen käsissä, mutta julkisenvallan ja niiden edustajana tulevien
hyvinvointialueiden pitää kohdentaa riittävät rahalliset resurssit palkkauksen korjaamiseen.
Palkkauksen lisäksi työntekijöille tulee antaa mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenteisiin ja työnsä sisältöön. Aidolla osallistamisella ja hyödyntämällä henkilöstön koko
potentiaali saadaan luotua järjestelmä, jolla voidaan hoitaa meitä kaikkia kokonaisvaltaisesti ja
kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Tämä malli luo samalla työntekijöille uralla etenemisen
mahdollisuuksia.
Vastuullinen työnantaja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, urapoluista ja antaa työntekijöille
osaamisesta ja vastuunkannosta asian- ja oikeudenmukaisen palkan.
Tammikuun 23. päivä valittavat hyvinvointialueiden valtuutetut tulevat päättämään palveluiden
järjestämisestä tehden arvovalintoja mihin resursseja käytetään. Jos hyvinvointialue ei toimi
työnantajana vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti ja hyödynnä koko henkilöstön potentiaalia, tulevat
uudistuksen hyödyt valumaan hukkaan. Siksi on tärkeää valita tammikuussa päättäjät, jotka
ymmärtävät terveydenhuollon kokonaisuuden ja resurssien oikean kohdentamisen tärkeyden.
Jonna Weckström, lähihoitaja ja yhteisöpedagogi
Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen