Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Vantaa ja Kerava kerava muodostavat yhdessä yhteisen hyvinvointialueen, joka on vastannut vuoden 2023 alusta lähtien Vantaan ja Keravan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä.
Mitä tekee aluevaltuusto
Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.
Aluevaltuuston tehtävistä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa. Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Vantaan ja Kerava hyvinvointialueen seuraava aluevaltuustokausi alkaa 1.6.2025.
Kaksi puheenvuoroa – yhdistävä kysymys: miten henkilöstön ääni muuttuu vaikutukseksi? Ääneen sanottu 14.9.2026 aluevaltuustossa
Pidin aluevaltuuston kokouksessa 14.9.2026 kaksi puheenvuoroa, joiden ytimessä oli sama kysymys: miten varmistamme, ettei henkilöstön ääni jää vain kuulemiseksi, vaan johtaa todelliseen vaikutukseen ja näkyy henkilöstön sekä asukkaiden hyvinvoinnin vahvistumisena?
§ 51 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023–2030 toteutumisen raportointi 6/2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Uudistusohjelman taloudellisesta etenemisestä on syytä antaa tunnustus. Uudistustoimilla on saavutettu kesään mennessä 82 miljoonan euron kustannusvaikutukset, eli vuosien 2024–2026 tavoite on ylitetty. Myös henkilöstön saatavuus on parantunut ja vuokratyön käyttöä on saatu vähennettyä.
Mutta nyt on tärkeää kysyä, mitä seuraavassa vaiheessa uudistetaan – ja ennen kaikkea, miten uudistukset tehdään. VAKEn hyvinvointialuestrategia 2026–2029 linjaa, että olemme luotettava työnantaja ja hyvä työyhteisö. Strategiassa toimintaa halutaan uudistaa yhdessä henkilöstön kanssa, ja tavoitteena on, että vuonna 2029 peräti 85 prosenttia henkilöstöstä osallistuu työnsä kehittämiseen. Tämä on hyvä ja kannatettava tavoite.
VAKEn Henkilöstökertomus 2025 kertoo, että työstressin kokemukset ovat lisääntyneet ja vaikutusmahdollisuuksien puute muutostilanteissa on yksi kuormitusta lisäävä tekijä. Myös työn epävarmuuden kokemus on lisääntynyt. Siksi meidän pitäisi katsoa tarkemmin, mitä henkilöstön osallistuminen käytännössä tarkoittaa.Pääseekö henkilöstö mukaan silloin, kun vaihtoehtoja vielä aidosti arvioidaan, vai vasta siinä vaiheessa, kun ratkaisu on jo pitkälle valmisteltu?
Ja yhtä tärkeää on se, mitä henkilöstön ideoille tapahtuu sen jälkeen.
Minusta aidon osallistamisen mittari ei ole se, kuinka monta kertaa henkilöstöä on kuultu. Sen pitäisi näkyä siinä, miten henkilöstön ideat etenevät organisaatiossa: kuka niitä käsittelee, miten niitä arvioidaan, mitkä niistä etenevät käytäntöön ja miksi jotakin ehdotusta ei toteuteta. Henkilöstö on oman työnsä ja arjen asiantuntija. Kun toimintaa uudistetaan, tämän asiantuntemuksen pitäisi näkyä myös lopputuloksessa.
Haluan nostaa tähän myös työsuojelun ja työturvallisuuden näkökulman. Henkilöstökertomus 2025 kertoo, että työturvallisuuden toimintamalleja ja uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä on kehitetty. Samalla vuonna 2025 tehtiin 815 työtapaturmailmoitusta.
Minusta tärkeä kysymys on se, mitä työntekijän esiin nostamalle turvallisuus- tai kuormitusongelmalle tapahtuu. Johtaako ilmoitus käsittelyyn, muutokseen ja seurantaan? Ja arvioidaanko muutoksia ennakolta myös työn kuormituksen ja turvallisuuden näkökulmasta? Jos henkilöstö kokee, ettei muutoksiin voi vaikuttaa ja samalla työn kuormitus kasvaa, kyse ei ole enää vain yhteistoiminnan laadusta. Se on myös hyvän johtamisen ja työturvallisuusjohtamisen kysymys.
(Aika loppui, ei sanottu: Siksi uudistusohjelman onnistumista pitäisi jatkossa seurata muullakin kuin euroilla ja sillä, onko toimenpide toteutettu. Meidän pitäisi nähdä myös, mitä uudistukset tarkoittavat henkilöstölle: työkuormalle, sairauspoissaoloille, työturvallisuudelle ja henkilöstön todellisille vaikutusmahdollisuuksille.)
§ 52 Toimienpideselvitys hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja huomioiden pohjalta
Arvoisa puheenjohtaja, aluevaltuutetut ja muut mukana olijat.
Kiitokset edustajat Tulikorvelle ja Nykyrille henkilöstön huomioimisesta puheessa. Nostan saman asian tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen pohjalta.
Olemme puhuneet henkilöstön kuulemisesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Minusta meidän pitäisi mennä tässä vielä yksi askel pidemmälle. Pelkkä kuuleminen ei vielä kerro, onko henkilöstöllä tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta.
Olisi tärkeää, että henkilöstö voisi myös nähdä, mitä heidän esittämilleen kehittämisideoille tapahtuu: kuka käsittelee asian, miten sitä arvioidaan, eteneekö se päätöksentekoon, toteutetaanko se vai ei – ja jos ei toteuteta, miksi. Tämä olisi samalla johtamisen ja avoimuuden vahvistamista.
Ja kiinnostavaa tässä on se, että VAKEn omissa asiakirjoissa on jo esimerkki tällaisesta toimintatavasta. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella on kehitetty tapaa, jossa henkilöstön kehittämisehdotusten etenemistä voidaan seurata ja henkilöstölle välittyy tieto siitä, mitä ehdotuksille tapahtuu. Minusta tätä kannattaa ajatella koko hyvinvointialueen kehittämiskohteena.
Jos VAKEn strategiassa tavoitteena on, että 85 prosenttia henkilöstöstä osallistuu työnsä kehittämiseen, meidän pitäisi pystyä myös osoittamaan, että osallistumisella on väylä vaikuttaa. Eli kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon henkilöstöltä kerätään ideoita.
Kysymys on siitä, miten ideat muuttuvat toiminnaksi. Voisimmeko jatkossa seurata tätä myös koko VAKEn tasolla ja tuoda aluevaltuustolle tietoa siitä, miten henkilöstön kehittämisideat ovat edenneet ja millaisia muutoksia ne ovat synnyttäneet? Minusta se olisi konkreettinen tapa viedä strategian lupaus henkilöstön aidosta osallistumisesta käytäntöön.
Kiitos.
Aluevaltuustossa äänensanottu 2.2.2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on kuluneen kolmen vuoden aikana saatu aikaan paljon hyvää – uusia toimintatapoja, palveluiden kehittämistä ja yhteistyön rakentamista – samaan aikaan on selvää, että jatkuvat organisaatiomuutokset vaikuttavat työntekijöiden arkeen.
Hyvinvointialueen johtaja totesi viime viikolla julkisuudessa, että asiakkaiden tarpeista on pystytty huolehtimaan samalla, kun taloutta on tasapainotettu voimakkaasti. On kuitenkin kuunneltava työntekijöiden ääntä, mitä kentälle aidosti kuuluu.
Aluevaltuutettuna olen saanut yhteydenottoja työntekijöiltä ja asukkailta, viesti on huolestuttava: palvelupolut takkuavat ja työntekijöiden jaksamista koetellaan.
Säästöt eivät ole vain lukuja budjetissa, ne osuvat suoraan ihmisiin. Työntekijöiden arjessa läsnä ovat toistuvat yt-neuvottelut, tehtävämuutokset ja epävarmuus omasta työstä vähentäen luottamusta tulevaisuuteen. Moni kokee, ettei omaa osaamista enää arvosteta – vaikka juuri heidän työnsä pitää palvelut pystyssä. Kun työn merkitys murenee, heikkee myös ammatillinen ylpeys, motivaatio ja hyvinvointi.
Erityisen vakava tilanne on sosiaalipalveluissa. Ammattilaiset joutuvat toimimaan tilanteissa, joissa he eivät pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ammattietiikan ja lain edellyttämällä tavalla. Tämä heijastuu suoraan asiakkaiden oikeuksien ja palvelujen tosiasialliseen toteutumiseen, kuten Nykyrin aloitteessakin todetaan.
Meillä on erinomaiset lähtökohdat kehittämisen jatkamiselle, mutta se ei onnistu, mikäli henkilöstö uupuu ja heidän kokemuksensa jätetään kuulematta. Siksi edellytän, että henkilöstön työhyvinvointia sekä työnantajan veto- ja pitovoimaa koskevat mittarit tuodaan säännöllisesti aluevaltuutettujen tietoon. Hyvinvointialuetta ei tule rakentaa työntekijöiden selkänahasta. Se on rakennettava yhdessä, työntekijöiden ja asukkaiden rinnalla. Kiitos.
Vasemmiston Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä
Vasemmistoliitolla on 7 aluevaltuutettua sekä 7 vara-valtuutettua.
Vasemmiston aluevaltuustoryhmä
Vantaan vasemmiston aluevaltuustoryhmä
Aluevaltuustokokous youtube-kanavalla klo 18 alkaen
Aluevaltuuston kokousaikataulu 2026
Aluevaltuustoryhmämme tekemä julkaisu.
Ylikuormittuminen vaivaa sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaisia. Vasemmistoliitto panostaisi hyvään johtamiseen, työturvallisuuteen ja työn vaativuutta vastaavaan palkkatasoon.
Inhimillinen hoiva vaatii riittävää panostusta alan henkilöstöön ja sen työoloihin, korostavat vara-aluevaltuutetut Jonna Weckström ja Ville Karinen .