Aloitteet

Kun lasten ja nuorten ääni alkoi kuulua, aluehallitus hyväksyi täydennetyn aloitevastauksen 31.3.2026

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden asiakasraadin perustaminen

Suorat käyttäjäkokemukset auttavat kehittämään palveluita vastaamaan arjen todellista tarvetta. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja perheidenpalveluissa sekä oppilashuollossa on tärkeää kuulla itse asiakkaita. Laki hyvinvointialueista (§ 29) edellyttää, että alue edistää asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Lasten oikeuksien sopimus puolestaan velvoittaa kuulemaan lapsia heitä koskevissa asioissa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii ikääntyneiden, vammaisten, aikuissosiaalityön ja ruotsinkielisten asiakasraadit. Lapsille, nuorille ja perheille ei ole omaa asiakasraatia. Poikkeuksena toimii lastensuojelun nuorten kokemusasiantuntijaryhmä (Meliora), joka ei kata kuitenkaan muilta palveluiden osalta käyttäjäkokemuksia.

Palautekanavat kuten asiakasraadit voivat nostaa esiin palveluiden puutteita jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin voidaan reagoida nopeammin ja vaikuttavammin.

Raadin tehtävänä on tuoda esiin lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä palveluista sekä osallistua niiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Asiakasraati mahdollistaisi moninaisten perheiden, kieli- ja kulttuuritaustojen ja erityistä tukea tarvitsevien äänen kuulumisen tämän kohderyhmän kautta. Raatitoiminnan avulla vahvistetaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sekä vastaamaan oikeaan tarpeeseen oikea-aikaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden asiakasraati osaksi hyvinvointialueen asiakasosallisuuden rakenteita.

Hyvinvointialue valmistelee toimintamallin yhdessä alueen lasten, nuorten, huoltajien, vanhempien, asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. Hyödyntää olemassa olevia raatimalleja ja raatilaisten kokemuksia. Huolehtii saavutettavuudesta ja yhdenvertaisuudesta, ml. mahdollisuus osallistua eri tavoin (esim. verkossa, pienryhmissä, kouluissa jne.).

Aloite jätetty Vantaan ja Keravan aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025.

Vastaus valtuustoaloitteeseen aluehallituksen kokouksessa 3.3.2026

Suorat käyttäjäkokemukset muodostavat keskeisen osan palveluiden kehittämisestä erityisesti vaikuttavuuden, tuen riittävyyden ja oikea-aikaisuuden näkökulmista. Hyvinvointialue pitää tärkeänä, että lasten, nuorten ja perheiden näkökulmat integroidaan entistä systemaattisemmin osaksi palvelujen suunnittelua ja kehittämistä. Samalla on olennaista huomioida, että lasten ja nuorten osallistuminen toteutuu parhaiten joustavissa ja kohdennetuissa rakenteissa, jotka ovat kevyitä ja tarkoituksenmukaisia. 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on saatu myönteisiä kokemuksia muun muassa mielenterveyspalvelujen kehittämisestä nuorten asiantuntijaraadin avulla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii myös lastensuojelusta kokemusta omaavien nuorten kokemusasiantuntija- ja yhteiskehittäjäryhmä Meliora. Kun asiakasraati toimii selkeästi määritellyn teeman ympärillä nuorten omassa toimintaympäristössä, kuten koulussa, osallistumiskynnys on matala. 

Hyvinvointialue haluaa varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden ääni kuuluu palvelujen kehittämisessä mahdollisimman kattavasti ja vaikuttavasti. Koska palveluiden kirjo on monipuolinen ja ikäryhmät laajoja, nähdään yhden kiinteän lasten ja nuorten asiakasraadin sijaan tarkoituksenmukaisempana luoda joustavia ja teemakohtaisia asiantuntijaraateja, joiden kautta eri kohderyhmien kokemukset ja näkemykset saadaan parhaalla tavalla esiin. Tämä toimintamalli mahdollistaa lasten ja nuorten osallistumisen sellaiseen työskentelyyn, joka liittyy suoraan heidän arkeensa, sekä tarjoaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia eri tilanteissa. Kevyemmät rakenteet edistävät eri ikäryhmien lisäksi myös kieli- ja kulttuuritaustojen sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden äänen kuulumista tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä. Malli huomioi sen, että lapset, nuoret ja perheet eivät muodosta pysyvää ryhmää, vaan ko. kohderyhmä muuttuu nopeastikin. 

Hyvinvointialueella lasten ja nuorten asiantuntijaraateja tullaan perustamaan tarpeen mukaan määräaikaisesti tietyn teeman tai kehittämisaiheen ympärille. Esimerkiksi nuorten psykososiaalisten palvelujen tiimi toteuttaa huhti-toukokuun 2026 aikana Nuortenraadin, jossa käydään nuorten kanssa vuoropuhelua heitä koskevien palvelujen kehittämisen tueksi. Asiantuntijaraateja voidaan koota esimerkiksi: 

• yhteiskehittämään eri palveluja sekä tekemään konkreettisia ehdotuksia palveluiden parantamiseksi 
• antamaan näkemyksiä ja tuottamaan tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia palveluiden käyttäjien näkökulmasta esimerkiksi tiettyihin ikäryhmiin tai rajattuihin teemoihin liittyen, kuten opiskeluhuolto, mielenterveys, perheiden tuki, saavutettavuus ja monikielisyys 
• testaamaan uusia ja suunnitteilla olevia palveluja. 
   

Teemakohtaisia asiantuntijaraateja perustettaessa otetaan huomioon aloitteessa esiin nostetut näkökulmat saavutettavuudesta, yhdenvertaisuudesta ja monikanavaisista osallistumisen tavoista (esimerkiksi verkkotapaamiset, pienryhmät, koulut ja yhteiskehittämispäivät). 

Hyvinvointialue edistää tavoitetta joustavan ja tarpeen mukaisen mallin mukaan, jonka kautta lapset, nuoret ja perheet voivat osallistua palveluiden kehittämiseen heille tärkeiden teemojen parissa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa aidon vaikuttamisen, keventää osallistumisen rakenteita ja tukee lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla.

Oma ajatukseni saatuun vastaukseen

Kiitos viranhaltijoille valmistelusta. Aloitteessa esiin nostetut teemat – kuten saavutettavuus, yhdenvertaisuus, monikanavainen osallistuminen sekä lasten, nuorten ja perheiden aito mahdollisuus vaikuttaa – on huomioitu vastauksessa. On hyvä, että hyvinvointialue tunnistaa tarpeen kehittää osallistumisen rakenteita joustavasti ja teemoittain.

Minusta vastaus jää kuitenkin aika yleiselle tasolle. Siinä kerrotaan tavoitteista ja periaatteista, mutta konkreettiset toimet, aikataulu ja vastuualueet/-henkilöt puuttuvat.

Vastauksesta ei esimerkiksi käy ilmi:
-milloin teemakohtaiset asiantuntijaraadit aiotaan perustaa (yhtä esitettyä lyhyt kestoista lukuun ottamatta)
-kuinka monta raatia käynnistetään ja millä teemoilla
-miten osallistujat valitaan ja miten varmistetaan, että eri ryhmät ovat edustettuina
-kuka vastaa toiminnan koordinoinnista
-onko kyse pysyvästä vai määräaikaisesta toiminnasta
miten toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan
Ilman näitä tarkennuksia on vaikea arvioida, miten esitetty malli käytännössä toteuttaa aloitteen tavoitteet ja kuinka sitovasti hyvinvointialue on siihen sitoutunut.

Pidän tärkeänä, että osallistumisen rakenteet eivät jää vain mahdollisuuksiksi, vaan niille tehdään selkeä toteutussuunnitelma, aikataulu ja vastuunjako. Näin varmistetaan, että lasten, nuorten ja perheiden osallistuminen ei jää satunnaiseksi, vaan siitä tulee pysyvä ja vaikuttava osa palveluiden kehittämistä.

Ehdotin meidän aluehallituksen jäsenille Gashaw Bidanille ja Antero Eerolalle, että vastausta täydennetään konkreettisella toimeenpanosuunnitelmalla tai, että asia tuodaan uudelleen päätöksentekoon tarkennettuna.

Päätös

Aluehallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.