Puoluekokous 2025

Vasemmistoliiton puoluekokous 14.-23.11.2025

Puoluekokous alkoi  etäosuudella 14.11, jossa kokous järjestyi ja valittiin henkilöt työryhmiin. Minä osallistuin sääntö- ja aloitevaliokuntaan, jossa käsiteltiin puoluekokoukselle jätettyjä aloitteita. Valiokunnassa käsittelimme aloitteet, kävimme hyvää ja välillä tiukkaakin rakentavaa keskustelua eri näkökulmista. Valiokunta joko yhtyi aloitteeseen, jätti yhtymättä tai teki muutosehdotuksen. Useampi ehdotus tuli valtuustokauden pituuden muuttamisesta, ja tämä aloite menee uudelle valtuustolle käsiteltäväksi.

Puoluekokous Vantaalla 21.-23.11.2025

Kokous paikalle saapui valtava määrä hyväntuulisia ihmisiä, joista osa ilahtui suurestikin vanhojen tovereiden tapaamisesta ja halauksia vaihdettiin aktiivisesti. Itselleni oli ihana tavata muulta Suomesta tulleita tovereita poliitikkokoulusta. Puoluekokoussalissa tunnelma oli odottava mutta jännittyneen rauhallinen. Istuimme pehmeillä penkeillä kuin perinteisessä elokuvateatterissa. Salin etuosassa oli iso lava, johon oli tuotu valtavan kokoiset puolueen lintu-tunnukset sekä puheenjohtajien ja sihteerien pöytärivi upeine kukka-asetelmineen.

Tilaisuudessa kuultiin tervehdyksiä Vantaalaisilta

Jussi Saramo, vantaalainen europarlamentaarikko, toi esiin, että Vantaa on perinteisesti ollut ylpeä varhaiskasvatuksestaan, mutta päiväkotien täyttöastetta ollaan nostamassa 103 prosenttiin samalla, kun liikunnasta ja kulttuurista leikataan. Hän korosti, että oikeistohallituksen päätökset näkyvät vahvasti työläisten arjessa Vantaalla, jossa työttömyysaste lähentelee 14 prosenttia. Saramo kertoi myös, että esitys kuntaveron 0,05 prosentin korotuksesta ei saanut tukea. Lisäksi hän mainitsi YK:n verokokouksen, josta ei hänen mukaansa haluta käydä julkista keskustelua, jotta verotulot eivät ohjautuisi köyhemmille maille.

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen
käsitteli puheessaan asuntopolitiikkaa sekä Vantaan monikielistä väestöä korostaen, että kaikkia asukkaita yhdistää heidän vantaalaisuutensa. Hän kuvasi Vantaata kaupungiksi, joka näyttää suuntaa koko Suomelle ja jota hän luonnehti rakkauden sekä kasvavan syntyvyyden kaupungiksi.

Kokouksessa kuultiin paljon tervehdyksiä, jotka voi katsoa tallenteelta Youtubesta, mm.

Demo Finland Anna Juhola
SAK varapuheenjohtaja Katja Syvärinen
La France Insoumise Manon Aubry
Sumud, The Finnish Palestine Network. Majed Abusalama
The Fight for Social Justice in Ukraine: Yana Bondarieva. Voktooria Mischenko, Sotsialnyi Rukh
Enhedslisten, Denmark Pelle Dragsted
Malin Björk Co-Chair, European Left Alliance

Lauantaina Li Anderssonin puheenvuorossa kuultiin Euroopan parlamentin nykyistä suuntaa päästötavoitteiden heikentämisestä, tietosuojaa koskevien lakien löyhentämisestä sekä oikeistovoimien vaikutuksesta päätöksentekoon. Li korosti tarvetta vahvistaa eurooppalaista markkinaa, koska teknologiasektori on vahvasti suuryritysten (Google, Microsoft, Amazon) hallussa. Li piti ongelmallisena siirtymää venäläisestä kaasusta mahdolliseen Trumpin hallinnon kaasuun. Hän ilmaisi pettymyksensä myös poliittiseen eliittiin, jonka hän koki arjesta etääntyneeksi. Li nosti esiin tavoitteista työehtojen parantamisen, kohtuuhintaisen asumisen, alihankintaketjujen lyhentämisen sekä koulutuksen, tietosuojan ja ammattiliittojen aseman vahvistamisen.

Aino-Kaisa Pekonen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja korosti, että vasemmisto ajaisi aikuiskoulutustuen ja turvaosuuksien palauttamista ja näkee työntekijät ihmisinä, ei pelkkinä kustannuksina.

Minja Koskela, puolueen puheenjohtaja puhui Ukrainan sodan oikeusperustasta ja demokratian merkityksestä, Minja korosti kansallista turvallisuutta sekä taiteen ja kulttuurin arvoa. Hän painotti myös kulttuurin taloudellista hyötyä, sen itseisarvoa ja sen roolia suomalaisessa perinnössä. Lisäksi hän toi esiin musiikin oppimisen vaikutuksen matemaattisiin taitoihin.

Lauantaina tehtiin henkilövalintoja, kun äänestettiin uudet puolueen varapuheenjohtajat sekä edustajat puoluehallituksen ja vahvistettiin jäsenet puoluevaltuustoon. Lisäksi käytiin yleiskeskustelua, mistä hyvin kiteytyi ajatus siitä, että vasemmiston tulee olla ennen kaikkea niiden ihmisten puolella, jotka tekevät pitkää päivää, palaavat väsyneinä kotiin ja kantavat vastuuta läheisistään.

Sunnuntaina 23.11. kuultiin kansainvälinen tervehdys Ander Larunde, Eiskal Herra Bildu (Baskimaa). Kokous sisälsi perinteiseen tapaan teknistä säätöä, johon poheenjohtajisto kommentoi ensikertalaisille, että tervetuloa puoluekokoukseen. 😀 Loppu kokous äänesteltiin reippaaseen tahtiin uudesta puolueen tavoiteohjelmasta sekä sääntömuutoksista. Henkilövalinnat löydät vasemmistoliiton verkkosivustolta.

Itselle mieleen painuvin kohtaaminen tapahtui Satakuntalaiset Petri Salmisen kanssa. En ollut Petriä aiemmin tavannut, oli hienoa miten ikäerosta huolimatta jaoimme saman henkisyyden ja arvostimme ja kunnioitimme samoja asioita elämässä. Petri ehdolla puoluehallitukseen, joten tapaamisen jälkeen oli helppo yhtyä Petrin omaan ajatukseen helposti lähestyttävästä ja mielestäni lämminhenkisestä ihmisestä. Petrillä sekä minulla on taustaa ay-toimijoina, muttemme ennättäneet niin pitkälle keskustella kun oli aikani palata saliin. Petri arvostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä, mistä päästään luontevasti pitämääni puheeseen. Youtubesta on katsottavissa puheestani minuutin mittainen tiivistelmä, sillä kokouksen puheenvuorojen pituutta jouduttiin rajaamaan kolmesta yhteen minuuttiin.

Puoluekokouspuhe 2025

Tässä ajassa, jossa minä menee usein me:n edelle, meidän tehtävämme on olla se ääni, joka sanoo: solidaarisuus on voimaa, ei heikkoutta.

Kun pidämme huolta toisistamme, pidämme huolta koko Suomesta. Kun mahdollistamme ympäröiville ihmisille tilaa toimia, kohtaamme ja tavoitamme laajemman joukon ihmisiä.

Vasemmisto on aina uskonut siihen, että yhdessä olemme enemmän. Vasemmisto liikkeenä ei ole yksilösuoritus – tämä on yhteispeliä, jossa kukaan ei saa jäädä vaihtopenkille. Me emme etene kyynärpäätaktiikalla, joka talloo muut poluilleen. Me toimimme ojentaen käden ja sanomme: ”Tule mukaan. Tehdään yhdessä reilumpaa huomista – ja keitetään vaikka kahvit samalla!” Me emme kasva, jos emme anna ympärillämme olevien ihmisten olla mukana ja auta heitä loistamaan!

Meidän liikkeemme tulee ottaa uudet jäsenet vahvasti mukaan. Me tarvitsemme heitä, jotka tulevat mukaan ensi kertaa – innokkaita, täynnä ideoita ja rohkeutta kysyä: ”Voisiko tämän tehdä toisinkin?” Ja se on juuri se kysymys, joka pitää liikkeen elävänä.

Samaan aikaan meidän on pidettävä kiinni konkareista – heistä, jotka ovat vuosien ajan kantaneet tätä liikettä selkänahallaan, keittäneet ne kahvit ja pitäneet palaverit, vaikka ulkona on ollut pakkasta ja hallituskin kylmä. Heidän kokemuksensa ja historiansa ovat meidän yhteinen peruskallio.

Kun uusi into ja vanha viisaus kohtaavat, syntyy jotain ainutlaatuista – kuin talkoopäivä, jossa yksi tuo vasaran, toinen voileivät ja kolmas sen naurun, joka saa työn tuntumaan kevyemmältä.

Tulevaisuutta ei rakenneta yksin.

Se rakennetaan yhdessä – lämpimästi, rohkeasti ja pilke silmäkulmassa. Ja niin kauan kuin meillä on toisiamme, meillä on toivoa.